Työikäinen väestö supistuu 2010 -luvun aikana lähes 200 000 hengellä. (Tilastokeskus ennuste 2007)

Joka päivä viisi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. (Sosiaalivakuutus 4/2009)

"Työvoimasta siirtyy eläkkeelle lähes 1,2 miljoonaa henkilöä vuosina 2007 - 2025". (TEM 30.11.2009)

Tilastotiedot järkyttävät monella lailla. Tutkijoiden arvion mukaan eläkeiän nostaminen ei merkittävästi helpota työllisyysongelmaa, sillä tutkijoiden arvion mukaan eläkeiän nostaminen ei merkittävästi helpota ongelmaa, sillä suuri osa työvoimasta joutuu jättämään työnsä ennen vanhuuseläkeikää. Tutkijoiden mukaan tilanne muuttuu vasta, kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen saadaan huomattavasti hidastumaan.

Olemme samaa mieltä ennaltaehkäisyn merkityksestä. Lisäksi haluamme tässä kirjoituksessa nostaa esille sen työvoimapotentiaalin, joka koostuu niistä työikäisistä ihmisistä, jotka terveyssyistä ovat joutuneet pois työelämästä. Puhumme siitä ryhmästä, joka on kuntoutumassa takaisin kohti työelämää. He ovat paitsi uuden tulevaisuuden ansainneet, myös arvokas työvoimavaranto yrityksille.


Viisas työnantaja varautuu jo tulevaan

Näin on, sillä on arvioitu, että voimakas työvoimaresurssien väheneminen näkyy jo vuonna 2011. Tiedämme, että motivoitunutta, hyvän työkokemuksen hankkinutta, koulutettua väkeä on mielenterveyskuntoutujina paljon. Monet heistä ovat parhaassa työiässä ja kesken työuran sairastuneet vakavasti esimerkiksi masennukseen. Ne heistä, jotka ovat kuntoutumassa ja ehkä jo kuntoutuneetkin osittaiseen tai lähes täyteen työkykyyn, ovat mitä parasta potentiaalia tulevaisuuden työvoimatarpeisiin.


Uskaltaako kuntoutujan palkata?

Yleisestikin ajattelemme, että työn tekeminen voi ja kannattaa olla niin mitoitettua, ettei keneltäkään vaadita ylivoimaisia suoritteita. On kaikille tärkeää, että työtä tehdessään voi muistaa rajansa ja voi olla siihen työsuoritteeseen tyytyväinen, minkä kyvyillään ja taidoillaan on parhaansa tehden aikaansaanut. Ihanne on, että työn suhteen voi olla itsensä kanssa sovussa, on suoritteisiinsa tyytyväinen eikä vaadi itseltään enempää, kuin mihin todella pystyy.

Uskomme, että työnantaja saa hyvää työvoimaa, kun hänellä on pelisilmää uudenlaisille näkemyksille työelämästä ja kun hän tiedostaa ja hyväksyy uuden ajan haasteet.

Tuettu työllistyminen on turvallinen tapa edetä. Parhaimmillaan tukipalvelut ovat työyhteisön käytössä myös kuntoutujan siirtyessä kokeilujaksolta palkkatyöhön. Ihannetapauksessa työnantaja saa osaavaa työvoimaa kuntoutujista vaivattomasti ja rekrytointiinsa hyvien palveluiden tuen.


Työllistämiseen saa tukea

Uutta, hyvää yhteistyötä on virinnyt, jotta työvoimaa tarvitseva työnantaja ja työtä hakeva mielenterveyskuntoutuja kohtaisivat helposti ja tuloksekkaasti. Laajan toimijaverkoston valtuuttamana SAMK:n TYÖMIELI -hanke palvelee tässä työnantajia ja edistää kehitystyötä työllistämisen tukipalveluiden vahvistamiseksi. Se myös jakaa ESR:n ja Satakunnan ELY-keskuksen tuella tietoa mielenterveyskuntoutujista työvoimapotentiaalina sekä heidän tukimahdollisuuksistaan.

Tavoitteemme on, että yritykset palkkaavat työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella. Silloin kaikki voittavat – myös yhteinen taloutemme.

Pekka Niemelä
Satakunnan yrittäjät, TYÖMIELI -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
Kaarina Latostenmaa
Satakunnan ammattikorkeakoulu, TYÖMIELI -hankkeen projektipäällikkö


Työmieli / Kaarina Latostenmaa, +358 44 710 3662, kaarina.latostenmaa (at) samk.fi,
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Maamiehenkatu 10, 28500 Pori